Kun vein oman lapseni päiväkodin hoivaan, ja kuulin ensimmäistä kertaa että päiväkodeissa pidetään joka syksy vanhempainilta, olin hieman huvittunut ja hämmästynyt. Päiväkodissa? Mitä vanhempain illassa oikein tapahtuu? Vähättelin tapahtumaa.. Tuntu siltä että ei tarhassa olisi niin paljoo mitään tapahtumaa, että tarvitsisi pitää. Koulun vanhempainillat on ihan eri :)
Puoljuoksua autosta tarhan porteista sisään, ja pääovesta eteiseen, jossa kengät pois, ja pieni hengenveto. Tasauta hengitys ja näytä edustavalta, fiksulta vanhemmalta. HAH
No juu, ch:n isä oli vastassa jo tarhan porteilla ja seuraa kuin koiranpentu perässä, koska ei tiedä mihin kuuluu mennä.
Penkeille, moikataan tuttujen vanhempien kanssa ja hymyillään ystävällisesti ihanalle päiväkodin johtajalle Titalle, sekä ihanille tutuille tarhatädeille.
Titta- päiväkodin johtaja(tar) aloittaa esittelemällä henkilökunnan. Kertoo tapahtuneista muutoksista päiväkodissa (eskari lähti kokonaan tuosta päiväkodista) ja kertoo tämän tulevan kauden tavoitteet ja suunnitelmat. Muistuttaa tapahtumista, sekä mainostaa vanhempien toimikunta (vai mikä olikaan), johon tarvitaan lisää väkeä, jotta saadaan hyvä porukka taas kasaan. (murruin ryhmäpaineen alla ja suostuin)
Kun Titta on puhunut, vanhemmat lähtevät lapsensa ryhmiin, joissa ryhmän lastenhoitajat ja lastentarhaopettaja kertovat ryhmän arjesta, muistuttavat sisätossuista ja syksyn varusteista sekä vaatteisiin pistettävästä lapsen nimen tärkeydestä.
Näyttävät videoo tabletilta lasten leikeistä, selittävät viikkoaikataulusta ja sen sisällöstä. Esim. satuhieronta ja metsämörri koulun.
Lelupäivä on maanantaisin, ja VAIN yhden lelun saa tuoda :D
Loppujen lopuksi, meidän ryhmän vanhemmat eivät ole mitään puheliaita tyyppejä, kaikki näyttivät siltä että haluavat palata jo kotiin askareihinsa.. Ja tietysti porukassa on se ketä saa silmät pyörimän pari kertaa päässä (vaikkei sais i know)
Kun ryhmissä on asiat puitu halki ja suurin osa vanhemmista näyttää järkyttävän kyllästyneiltä ja väsyneiltä, lähdemme koteihimme takaisin.. Että semmonen. Oli se ihan mukava kuulla kaikista toimista mitä Kehrääjien ryhmässä on, nyt kun se on uusi vanhempien ryhmä ch:lle jossa on uudet tavat kuitenkin. Oli siis tällä kertaa hyvinkin tarpeellinen ilta istua siellä puuduttamassa takapuoltaan.
Rakastan tuota päiväkotia. Siihen liittyy lämpö, turvallisuus ja kodikkuus. Rakennus on itsessään valtavan kokoinen, ja omaa ylpeän historian.
Augustina kun tuon rakennuksen on tuohon perustanut 1902 vuonna ja siitä se kaikki on lähtenyt. Mun isovanhemmista lähtien ollaan kaikki oltu hoidossa tuossa keskustan päiväkodissa.
Ja kyllä huomaa että tunnelma siirtyy sukupolvelta toiselle. Keneltäkään en ole kuullut huonoa sanaa tuosta päiväkodista :) <3 (ainakaan omalta perheeltäni)
Pahoittelut kun tekstistä puuttuu kuvat vallan vanhempainillasta... En muistanut enää ollenkaan kaivaa kameraa laukusta kun päästiin saliin istumaan :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti