Muutto

Nyt se tapahtuu. Tavarat kannetaan uuteen kotiin. Siellä ei ole VALMISTA. Mutta siellä on välttämättömyydet kunnossa ja se riittää toistaiseksi. Me kaikki kolme olemme kypsiä tähän edestakasin juoksemiseen, ch:n pitäminen hoidossa sukulaisilla sillä välin kun me tehdään remonttia. Halutaan olla kotona. Halutaan olla keskenämme. Ei haluta nähdä ketään! Toivottavasti ei vaikuteta mitenkään itsekkäiltä tai kiittämättömiltä. Mut tällä hetkellä, halutaan VAAN olla lukittautua kotiin ja olla kotona, keskenämme, ilman ketään ylimäärästä ihmistä. 

Nyt toistan jo itteäni :D 
Mutta siis, talolla tilanne on tämä:

-Yläkerrasta puuttuu: listat. vaatehuone, laminaatit käytäväst ja pojan huoneesta, suihku/wc:stä puuttuu laatoista saumalaasti ja kalusteet

-Alakerrasta puuttuu: listat, aulan liukuovet, keittiön välitilan lasi

Vaikka alkuperänen suunnitelma olikin että keskikerros ja yläkerran suihku vaan valmiiks, niin sitä laminaattia alkoi yhtäkkiä tulla yläkerran lattiaankin, ja sähkömies laittaa sinne pistorasiat ja katkaisijat kuntoon nyt sitten :)

Kahdella kaapilla tarkoitan eteisen liukuovikomeroa sekä meidän vaatehuonetta. Molempiin pitää ostaa liukuovet, ja vaatehuoneeseen pieni pätkä väliseinää. 

En ole vieläkään valmis paljastamaan kotia kuvin, haluan näyttää täydelliset ennen ja jälkeen kuvat (tosin ennen kuvia ei paljoa ole..) 

meidän eka ikinä valokatkasin!

Eli nyt vappuna kannetaan tavarat omaan kotiin. Tehdään siellä hommia koko kesä ja katsotaan millä mallilla sitten ollaan :)

<3

p.s. olen normaalisti tykännyt  pakata, mutta tämä pakkausoperaatio tuntuu ylitsepääsemättömältä... Kun joutuu pienessä kopissa asumaan miljoonien pahvilaatikoiden kanssa ja omassa mielessä on vielä ahtaampaa kaikkien ajatusten takia "päiväkotiin naamiaisiin herkkuja"  "koira lenkille" "mitä tarvikkeita tarvitaan talolle"  "onko kotona ruokaa"  "mitä kaupasta tarvii hakea"  " missä välissä ehditään käymään kaupassa"  "suihkussakaan ei olla käyty viikkoon" ...... 

huhhuh. Onneks olen saanut ihania ystäviä auttamaan muutossa! Toivottavasti kaikki sujuu rauhallisesti ja lepposasti :)

Kuvassa ch valmistautumassa pahvilaatikoiden keskellä päiväkodin vappu naamiaisiin :)

Rutiinit

Ihmisille kehittyy rutiineja arjen pyörityksessä. Pienille lapsille käsketään tehdä rutiineja jotta he tuntevat olonsa turvallisemmaksi. Jokainen perhe ja jokainen ihminen kun rakentaa sitä kotiaan ja omaa elämäänsä, tekee tietyt asiat samanlailla, tai samassa järjestyksessä.

Joillain ihmisillä sitten taas ei ole rutiineja lainkaan, vaan tuntevat että ne rajoittaisivat heitä jotenkin. 

Mene ja tiedä.
Itselläni on joitakin rutiineja. Mutta nekin ovat vain sujuvan arjen myötä tulleet pakonomaiset missä-järjestyksessä-mikäkin-menee juttuja. 
Kuten esimerkiksi arkiaamut meillä. 

Herätään viimeistään 06.35
Yläkerrasta alas unisen pojan kanssa
Poika sohvalle viltin alle ja lastenohjelmat päälle
Kahvia
Vessaan tekemään omat aamutoimet
Hakemaan kahvia-> pukemaan poikaa sohvalle
koira pihalle
Me pihalle 07.30
Poika tarhaan
Minä töissä noin 10-5 minuuttia ennen työpäivän alkua

Jos jokin ei menekään rutiinin mukaan, koko systeemi kaatuu. 

Esimerkiksi, jos R ei ole lähtenytkään aikasemmin töihin vaan tekee aamutoimiaan samaan aikaan kun me, VOI tulla ongelmia. En ehkä pääsekään vessaan sillon kun pitäisi, enkä voi tehdä mitään muutakaan kun on niin kova kusihätä että voi vain istua ja odottaa vessan vapautumista! 

Tai jos nukumme pommiin. Jolloin jää lastenohjelmat ja kahvinkeitot samantien. Vaateet päälle ja ulos ovesta siinä vaiheessa :D 

Parhaimpina aamuina ei ole mikään kiire, ja poika herää helposti ja on virkeä nopeasti (lue= yhteistyöhaluinen). Silloin saan istua ja nauttia kahvikupillisestani rauhassa katsellen pojan kanssa lastenohjelmia sohvalla. 

Muina aamuinahan se kahvikuppi voi jäädä käsistä mihin tahansa. Se voi illalla löytyä eteisestä, kellarista, olohuoneesta, pihalta... mihin se nyt sattuu käsistä kiireessä jäämäänkään :)

Aamun rutiinit on ehkä ne tärkeimmät. Muut rutiinithan meillä on remontin takia heittänyt ihan häränpyllyä! 
Ruokaa syödään missä milloinkin ja miten milloinkin yms. 
Joten olen pojille jo puhunutkin että kun talo on asuttavassa kunnossa ja luodaan uusi arki, tulee rutiinitkin muuttumaan. Esimerkiks mulle olis super tärkeää että edes klo 18 ruoka syödään yhdessä pöydän ääressä. 
Niinkuin viikonloppujen rauhassa nautitut aamupalatkin, jolloin haluan aina kattaa pöytää nätisti, tarjota vähän kattavampaa aamupalaa ja nauttia rauhallisesta aamusta. 

Nämä ovat tärkeitä, ja haluan opettaa näitä yhteisten hetkien vaalimista pojallekin. 
Tosin poikahan muodostaa omat rutiininsa heti kun murrosikään pääsee ellei aikaisemmin.

Oletteko te rutiinien puolella? Miten se teillä ilmenee? 
Entä onko teillä tullut jopa pakonomaisia neuroottisia pakkotoimenpiteitä? 
Myönnän omaavani yhden... Arvaatko mikä se on? 

<3

Muutosten vuosi

Tai oikeastaan muutosten kevät..?
Sillä isoimmat muutokset tapahtuvat viikon sisällä toisistaan! 
Toinen niistä asioista on muutto ensimmäiseen yhteiseen kotiin R:n kanssa <3
Ja muuttohan tapahtuu näillä näkymin vappuna :) 

Ja sitten taas vapun jälkeen.... Aloitan uudessa TYÖPAIKASSA!
Kyllä. Olen käynyt läpi hermojaraastavan prosessin työnhaussa.

haastatteluun menossa

 Lähetin hakemuksen- pääsin haastatteluun (noin 60 hakjiaa ja 3-5 hlö otettiin haastatteluun). Tein parhaani haastattelussa, ja saisin kuulemma seuraavalla viikolla tietää miten kävi- kun tuo puhelu tuli, ei se ollutkaan ratkaiseva vaan kutsu toiseen haastatteluun! Kaksi otettiin tokalle haastattelukierrokselle ja toinen niistä olin minä. No menin haastatteluun ja siiä jäi hyvä mieli itselle. Tunsin olevani vahvoilla, mutten voinut luottaa siihen että saisin paikan. En tietenkään! Vaan päinvastoin, psyykkasin itseni uskomaan etten saisi paikkaa, jotten sitten pettyisi kamalasti jos kieltävä vastaus tulisi. 
Tokasta haastattelusta luvattiin sitten ilmoittaa päätöksestä kahden päivän sisään. 
Ja sieltä se puhelu tuli. Haastattelijani ilmoitti näin: "Olet vielä aika nuori.. ja myyntikokemusta on vielä kovin vähän. Verraten siihen kuinka hakijoiden joukossa oli myynnin ammattilaisia kuitenkin.... Mutta päädyimme silti sinuun". 
ARGH!  "Yritin vähän tuossa narrata sinua" No kyllä meni hienosti läpi! Olin jo varma että kieltävä vastaushan sieltä tulisi, mutta ei! 

Nyt olen onnellinen kirjoitettuani työsopimuksen Myyntineuvottelijan työhön. Paikka on hyvä. Se on todella hyvä. Tämä on täydellistä!!! 

Olen niin onnellinen että oikein pelottaa. Kaikki asiat loksahtavat paikoilleen ja kaikki on niin hyvin että pelottaa, mitä pahaa seuraavaksi tapahtuu..?!
Toivotaan ettei mitään. Ei yhtikäs mitään. Ollaan tehty töitä onnellisuutemme eteen ja osataan arvostaa sitä myös. Nyt kun päästään muuttamaan, niin otetaan rennosti ja rauhotutaan. Viimeiset 8 kuukautta on olleet sen verran raskaita, että nyt saadaan levätä!

p.s. Sain pitkiä katseita kun kävelin työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen talolle, ja hymyilin niin leveästi että sattui, koko matkan :D 
En voinu sille mitään. Kun vaan hymyilytti <3

Sirkus ja synttärit

Viime viikolla kaupunkiin saapui sirkus. Siellä oli tostaina kaksi näytöstä, ja päätin että nyt on pakko ehtiä sinne! Viime vuonna myöhäisempi näytös oli jo neljältä muistaakseni, joten ei ehditty millään sinne. Pääsin töistäkin vasta puoli viis!
Nyt näytös oli puoli 7, mikä kuulosti hyvältä. Kunnes päästiin sieltä vasta klo 9 lähtemään kotia kohti, poika oli väsynyt ja kiukkunen ja sai autolle kävellessä kiukkukohtauksen kun ei saanut enää tikkaria. Se oli maailman pahin isku hänelle siinä vaiheessa iltaa :D 

No, kotiin ja nukkumaan. Kun sain jätkän sänkyyn hän sammui välittömästi. Yö oli levoton kaikesta illan häppeningistä, mutta seuraavana päivänä pääsi tarhassa muistelemaan kaikkea hienoa parhaan kaverin kanssa, joka oli meidän kanssa sirkuksessa :)

Lisäksi perjantaina vietettiin mun ja parhaan ystäväni yhteis-kaverisynttäreitä. Yhteensä tuli täyteen se 50 votta, niin se tuntu hyvältä idealta juhlistaa :) Omat synttärit on virallisesti vasta 5.5. ja kaverin synttärit oli 12.4. 
Pidettiin välissä yhdessä kavereille juhlat, ja mä järjestän sit omana päivänä perinteiset kakkukahvit vaan sukulaisille :)

Timantteja väsäämässä synttäreille pöytiin

Juhlat meni hyvin. Mentiin R:n kans kotiin nukkumaan eikä lähdetty baareilemaan sitten, kun seuraavana aamuna piti pirteänä nousta ja mennä talolle kasaamaan keittiöö :)

tein meistä kuvakollaasin timantin muotoon :D 

Sovittiin ehkä paras lahja yhdessä itsellemme: Roadtrip. Ihan kaksin, ja ihan sama minne :D Parin yön reissu mihin tahansa ja tekemään vaan ihania ja hauskoja asioita. <3 Ehkä paras lahjaidea ikinä :D 

pyhä kolminaisuus <3

Seuraavaksi tulee mullistavia (itselleni) uutisia! Pysykää kuulollsa ;)

<3

Vauva-ajan tuntemukset

Törmäsin hyvin kirjotettuun blogitekstiin, jossa ensin oltiin puitu vauva-arjen yksinäisyydestä äidin silmin. Ja nyt sitä kuinka voisi, tai onko edes mahdollista mitenkään valmistella tulevaa äitiä koitokseen. Blogi löytyy täältä. 

Aloin muisteleen omia hormonihuuruisia tuntemuksia sillon ennen synnytystä, ja sen jälkeen. Oltiinko mua varoteltu ja pedattu siihen aikaan kun vauva tulisi? No eipä oikeastaan. Mitään muutakun varoteltu kuinka raskasta se on. Pyh! Entäs ne kaikki muut tuntemukset sitten? 
En varmasti ole ainut ketä on tuntenut/ ajatellut sellaista, jota on jopa hävennyt niin ettei ole uskaltanut niistä puhua kenellekään. Esimerkiksi se kuinka sitä paljon hehkutettua suurta rakkautta ei tullutkaan heti vauvan syntymästä. Ei moneen viikkoon. Tunsin itteni huonoksi äidiksi ja jotenkin epäonnistuneeksi. Ei kukaan tästä puhunut, mitä tää on?Miksi oma vauva tuntuu vieraalta?

Tai ne kaikki kerrat kun en edes tunnistanut itteeni kun hormonipäissäni hermoilin tai raivosin jostain. Mietin aina jälkikäteen et mitä helvettiä?! 

Olen samaa mieltä Irenen kanssa siitä, että kun jenkeissä tulevaa äitiä onnitellaan vilpittömästi ja hehkutetaan sitä tulevaa onnea, niin täällä kerrotaan tulevan ajan huonoista puolista. Nuku kun vielä voit. Oletteko jopa kuulleet voivottelua kuinka et sitten voi mennä ja tulla enää niin kun ennen. Olet sitten kotona vankina vauvan kanssa.

 !"#?!¤"&/!! Sanompa vaan. Mulle sanottiin noin. Loukkaannuin tästä (TIETYSTI) ja tunsin kuinka mun ei oletettu tajuavan tällaista jo itse. Että koska olen nuorempi kuin keskiverto synnyttäjä, niin en ymmärrä tai ole valmis tulevaan koetukseen? Ja minkä takia kukaan sanoisi noin tulevalle äidille? 


Kaikki tunteet ovat sallittuja- tää on hyvin sanottu. 
Loistavasti itseasiassa. Koska kuten Irene kirjoittaa, vaikka äidin pään sisällä menisi millaisia ajatuksia, tuntemuksia tai jopa suunnitelmia, jotka pelottavat / ahdistavat tai eivät tunnu oikeilta; ei hätää. Et ole yksin. Me vanhemmat ollaan erilaisia, ja tunnemyrskytkin on erilaisia, mutta jotain samaa meissä on: Koko homma on aikamoinen mullistus. 

Me kaikki tehdään kaikkemme lastemme eteen, eikä olla yhtään sen huonompia vanhempia, vaikka tuntemukset ei menekään yksiin kaiken maailman oppaiden kanssa jotka kertoo mitä tuntemuksia tulee millonkin. 

<3 

Miten sinä autat?

Tiesittekö, että suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnon varoista nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aikaisemmin? 

Eilen sunnuntaina 17. päivä, vietettiin siis suomalaisten ylikulutuspäivää. 
Toi on kamalaa! Shokeeraavaa ainakin omasta mielestäni. Apua. Heti tämän jutun luettua tulee paniikki ett mitä MINÄ voin tehdä, jotta asiat menevät parempaan suuntaan?

No löysin heti WWF:n ruokaoppaan, missä on tietoa siitä miten voimme toiseksi merkittävintä tekijää kulutuksessamme vähentämään: Ruoka. 

Siitä löydät tietoa ja apuja muutokseen esimerkiksi täältä.

Suurin yksittäinen syy suomalaisten ylikulutukseen on energiatuotannon ja liikenteen kasvihuonepäästöt. Tähän ollaan meidän perheessämme jo alettu vaikuttamaan! 
Sillä suosimamme maalämmön käyttö on tutkitusti ympäristöystävällisin tapa lämmittää talonsa. Tähän auttaa myös se kuinka hyvin talo on eristetty ja kuinka lämpimänä huoneilman pitää. Asteenkin muutos pienempään säästää kuitenkin jo pari prosenttia heti sähkönkulutuksessa. 

Ruokaan ja kierrätykseen perehdyn muuton tapahduttua. Haluan kuitenkin että pystyttäis kierrättämään kaikki mahdollinen jäte mikä meiltä syntyy. Näin ollen esimerkiksi roskiskaapin sisus on merkittävä tekjiä siihen kuinka helppoa ja miellyttävää kierrättäminen on. Sehän on ihan selvää! Entäs biojäte?
Komposti pihalle. Lisäksi meillä on koira, joka vähentää helposti ruoan heittämistä roskiin :D 

Lehdet ja pahvit poltetaan, lasi ja metalli viedään niihin tarkotettuihin jätepisteisiin. Samoin vanhat tekstiilit. Ei yleisroskiin vaan niille tarkotettuun jätepisteeseen. Näiden kaikkien jälkeen ei jätteistä jää kierrättämättä muu kun muovi. Jos saisin päättää, en ostais ainuttakaan muoviin pakattua elintarviketta, siivousainetta tai mitään muutakaan! 

Mutta, koska täällä ei vielä ole herätty, ja joku perustanut kauppaa mistä tuotteet saisi ostaa samoihin omiin astioihinsa. Niin luojan kiitos, meidän kaupunkiin on tullut muovinkierrätyspiste. 

Kuinka kätevää se sitten tulee olemaan, kerätä kaikki muovit yhteen ja viedä pari kertaa viikossa autolla ne kierrätyspisteeseen? En oo edes ihan varma missä se on :D 
Mutta eiköhän se selviä. 

Kiinnostuin kans sähköauton ostamisesta. Se olis kätevää, niin kauan kun sähkö, jolla auto ladataan on tuotettu fiksusti... Tai hybridi? Joka tapauksessa, joku vähemmän kuluttava ja ympäristöystävällisempi auto olis mun mieleeni. Mutta kesähän on täällä, ja pyörällä pääsee? :D Sillä siis mennään niin kauan kun on sit taas talvi ja jäätä. 


Hoen koko ajan että SITTEN kun ollaan muutettu niin... ja joka asiaan. Mutta tottapuhuakseni, kiinnostus mihinkään muuhun kun siihen asiaan on 0%.
Tää on tarpeeks raskasta tällä hetkellä ilman mitään muuta ylimäärästä mietittävää. 

Mutta kuten seuraavasta kirjotuksesta käy ilmi, muutto on nyt ihan OIKEASTI ihan nurkan takana...

Mutta... Miten sinä vähennät omaa hiilijalanjälkeäsi?
<3

Royal Bakery

Taivaallista. En keksi muuta sanaa kuvailemaan niitä kakkuja. 
Suomen hää-ja juhlasuunnittelijoiden tapaamisessa oli siis tarjolla Royal Bakerin kakkuja. Kaikenkaikkiaan neljä eri kakkua, jotka kaikki olivat suussasulavia!

Nimittäin siis se mousse siellä kakussa! Muistatteko kun kirjotin täällä tykästyväni moussekakkuihin ja kokeilin sellasta itsekin? Jokin meni silti pieleen eikä makuelämys ollut lähelläkään tätä ammattilaisten tekemää unelmaa. 

Tässä upea kakkutorni, jossa siis 4 erilaista kakkua. 

Oli Mansikka- jogurttikakku:

(henkilökohtanen suosikkini)

Oli mango-passion-ananaskakku:  

Oli myös Suklaamoussekakku, jota en edes maistanut. Olin niin ähky täynnä, ja sitten kakut vietiinkin jo takaisin kylmään, joten tilaisuus meni ohi suun. Se olis ollu varmaan suosikki saman tien, jos olisin maistanu.. Jotenkin on sellanen kutina :D 

                                              Paahdettu valkosuklaa-vadelmakakku: 

Siis kakkujen nimetkin saa jo kuolan suuhun. Tulen EHDOTTOMASTI tilaamaan kakun/ leivoksia Royal Bakerysta vielä joskus. Jos en itselleni niin tulen suosittelemaan tätä asiakkailleni. 

Tänne voisi mennä ihan muuten vaan kahvittelemaan joskus :D Nimittäin Royal Bakery on avannut Cafén! Osoite on: Café Royal Bakery, Laiturikatu 1 33230 Tampere
(Särkänniemen edessä)

Sinne siis! Ja laittakaa kommenttia mistä itse piditte eniten ;) 

<3

Kuplivaa

Suomen hää-ja juhlasuunnittelijoiden tapaamisessa Tampereen Villa Sofiassa kilisteltiin myös juhlallisesti alkumaljat!  

Bella Ella zero- oli siis kyseessä. Tämän maistuvan alkujuoman meille tarjosi suomen häämedia oy, joka on esimerkiksi Suomen Häämessujen järjestäjä. 


Bella Ella kuohuviinejä löytyy myös alkosta. Löytyy Rosé:na ja päärynän makuisena. Alkon sivuille pääset täältä.


Tämä kuohuviini kannattaa painaa mieleen sillä se on ihanan kepeä aloitusjuoma / boolin aines, esimerkiksi kesän juhliin. 
Itse aion ehdottomasti suosia tätä merkkiä esimerkiksi meidän tuleviin tupareihin. 
Ja esimerkiksi babyshowereihin tämä kävisi kuin nenä päähän! 

Suosittelen lämpimästi <3

Suomen Hää- ja Juhlasuunnittelijoiden meeting

Lauantaina 9.4. Tampereen kauniissa Villa Sofiassa tapasi 11 juhlasuunnittelijaa, kaksi hää-bloggaajaa, valokuvaaja ja Juhlahuuma verkkokaupan edustajat toisensa. Tulos tästä oli jotain uskomatonta. Tapaamisen järjestäjät Ilona ja Jenni  oli järkänny meille huikean ohjelman, joka sisälsi niin paljon mielenkiintosta juttua, että kesti kotona hetken että sai kaiken sulateltua! :D 

Pää meni ihan pyörälle! 

Tältä päivän ohjelma näytti:

klo 9 saapuminen kohteeseen

-pian tämän jälkeen aamupala tarjoilu, jota syödessä saimme kuunnella esittelyä Villa Sofiasta. Tuosta kauniista juhlapaikasta! 

- Seuraavan puheenvuoron käytti valokuvaaja Kirsi Majamäki. Hän kertoi valokuvaajan työstä kaikkia meitä yhdistävässä juhlassa: Häissä. Keskusteluakin käytiin juhlasuunnittelijan ja valokuvaajan yhteistyöstä juhlissa, ja kuinka se sujuisi parhaimmalla tavalla, jotta molemmat hyötyisivät toisistaan. 

- Kun Kirsin puheenvuoro loppui, oli jo seuraava infopläjäys tulossa toisesta suunnasta: Villa Sofian oma kukka-alan ammattilainen Kaisa Majamäki-Lehtonen kertoi kukkien säilymisestä, käsittelystä. Vähän keskusteltiin myös värimaailmasta ja siitä kuinka saataisiin esimerkiksi morsiamen haluama värisävy kukissa selville, jotta se varmasti olisi se oikea väri. (tästä muutama kauhutarina jaettiin myös pöydässä) 

- Maittavan lounaan jälkeen sai puheenvuoron: Satu Välimäki Pirkanmaan Yrittäjistä!
Aiheina oli vastoinkäymisistä mitä uudella yrittäjällä on. Keskutelu kävi kuumana, sillä kaikilla oli suurin piirtein samat kokemukset, joten ymmärrystä löytyi pöydän ympäriltä paljon! Saimme myös kehuja siitä kuinka yhteistyömme näyttää saumattomalta jo tuolla ensimmäisellä tapaamiskerralla :)

- Viimeisenä muttei vähäisimpänä puheenvuoron pitäjänä olivat Juhlahumua verkkokaupan Anu ja Hannele. He pitivät meille workshopin, missä suunnittelimme seuraavia yhteistyö askelia, ja kehitimme jotakin oikeasti konkreettista! 

On tulossa melkoisia juttuja meiltä suunnittelijoilta ;) Mutta niistä lisää tuonnempana!

Esillä oli myös mallina karkkibuffet pöytä. Tältä se näytti:

Saatiin maistella Karkkikadun karkkeja ihanasta buffetista, ja kun oli kotiinlähdön aika, löyty pieniä pussejakin Juhlahumulta missä saatiin kaikki viedä kotiin maistiaisia ;) <3

Seuraavaksi esittelen teille lisää herkkuja! Muunmuassa kuplivaa ja kakkua ;)

Ch:n synttärikakku

Haluan aina yrittää parantaa edellisvuoden synttärikakusta, ja nyt aloin sitä kakkua suunnittelemaan. 
Kakkuun tulee mousse täyte. Mikä mousse? Siitä en ole vielä päättänyt. Suklaamousse on ainakin yksi, ja ehkä seuraksi ihanan kirpeä vadelmamousse? Se jää nähtäväksi!

Pohja tulee olemaan suklaapohja, ja Kakun pinta ja koristeet sokerimassan ja vaahtokarkinmakuisen kaulintamassan sekoitusta.
Kakusta haluan täydellisen. Tietysti, onhan kyseessä oman pojan 4 vuotis synttärit!

Olen ihan pakokauhun vallassa, se on niin iso luku jo! En kestä... kohta se menee jo kouluun :S

Poika haluaa rekkakakun... Mietin tosin että en ala tekemään muotokakkua. Se kun ei tosiaan ole alaani... MUTTA voin yrittää apuvoimin askarrella rekan kakun päälle ja koristella kakku muuten tiilillä / kivenmurikoilla yms... 

TAI mitä jos teen taistelukehän missä on T-rex ja rekka vastakkain? (pojan kaks lempparia)
No joka tapauksessa kakusta haluan älyttömän hienon, lisäksi sen tarvii olla pari kerroksinen ja riittää 40 hengelle.. Glumps..... haukkaankohan liian isoo palasta nyt... 

Se nähdään sitten! :D 

Tässä vadelmamoussen ohjetta sekä suklaamoussen ohje:

Vadelmamousse

Tästä riittää n.24 cm kakun kahteen väliin hyvänpaksuiset kerrokset.

Aineet:
2.5 dl Flora Vispikermaa

200g Hyla, creme bonjour maustamatonta tuorejuustoa

150g Hyla ranskankermaa

100 g hyla maitorahkaa

n.400-450g itsetehtyä vähäsokerista vadelmahilloa

3 tl vaniljasokeria

n.1dl sokeria (maun mukaan)

2 tl liivatejauhetta
2 rkl vettä

Ohje:

Sekoita liivatejauhe veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lämmitä turvonnutta liivatejauhetta mikrossa n. 15 sekuntia, kunnes se on kokonaan sulanut. Sekoita  tuorejuusto, ranskankerma, maitorahka, vadelmahillo ja sokerit keskenään. Lisää joukkoon veteen liuotettu, sulanut liivateseos ohuena nauhana koko ajan voimakkaasti sekoittaen/vatkaten. Lisää lopuksi kerma. Täytä kakku. Anna täytteen hyytyä muutama tunti tai yön yli.

Vinkki:

* Täyte on ennen hyytymistään löysää, joten kakun täyttämisessä kannattaa käyttää apunaan irtoreunavuoan reunoja ja täyttää kakku reunojen sisäpuolelle. 

* Jos et omista irtopohjavuokaa/irtoreunoja, kakun voi täyttää myös samassa vuoassa, missä kakkupohjakin on paistettu. Vuoraa tällainen umpinainen vuoka ensin kunnolla kelmulla niin, että kelmu tulee reippaasti reunojen yli. Laita vuoan pohjalle alin kakku pohja, kostuta, laita täytettä, laita toinen pohja ja jatka samalla tavalla. Kääräise lopuksi vuoan yli tullut kelmu kakun päälle ja hyydytä kakku jääkaapissa. Kun täyte on hyytynyt, kippaa kakku pois vuoasta ja poista kelmut.

SUKLAAMOUSSE (laktoositon)

1 levy laktoositonta suklaata

200 g tuorejuustoa

2 dl laktoositonta vispikermaa

Ohje:

Sekoita sula suklaa ja tuorejuusto keskenään. Sekoita käännellen varovasti kovaksi vatkattu kerma joukkoon ja mousse on valmis!

Tuossa siis muutama mousse ohje, jos joku muukin innostuu tästä täytteestä :) Ainut huono puoli noussetäytteessä on mun mielestä se, että täyte on helposti liian yksinkertaista. Liian pehmeää, ja tasaista. Eli tästä oppineena, laitan vain yhtä makua moussea, sekä joitain marjoja tai hedelmiä myös täytteeksi. 

Täytteessä täytyy olla vähän potkua! :D 

Sitäkin mahdollisuutta tätä kakkua varten ajattelin, että tilaisin kakun koristeet ammattilaiselta. Tällöin kakku olisi ehkä vieläkin paremman näköinen...?

No! On tässä vielä hetki aikaa, ja mun ja R:nki synttärit tässä välissä ensin :) 

Ja lisäksi, pitää loputki synttärit vielä suunnitella :D Eikä pelkkään kakkuun jättää!

Ihanaa keväistä viikon jatkoa <3

Talon tilannetta

Nyt on raksalla vauhdikas viikko! Saatiin viikonlopun aikana tehtyä aika lailla, ja pienten juttujen valmiiks saaminen sieltä ja täältä on vahvistanut kokonaisuutta ja kaikki alkaa loksahtaa jotenkin paikoilleen. Puulattioiden teko on melkein valmis. Tänään olohuoneen lattiaa jatketaan, niin sitten saisi ne hioa, jotta päästään ne maalaamaan ja sitten kasataankin jo keittiön ja vessan kalusteita! 
Laatottamista, puulattioiden hiomista ja maalaamista ja vähän seinien maalaamista siis on tällä viikolla luvassa.

En halua isoja kuvia paljastaa, mutta laitan pari pikkukuvaa, siitä mitä kaikkea siellä on tehty ja miltä siellä alkaa näyttään :)

Maalailua kotitoimiston seiniin Tikkurilan Tunto- hienolla :)

Uusi lämmin ovi ulkokuistin (ei eristetty eteinen) ja eteisen välissä!


Kerran jo mietin tässä, että onko meillä siellä liikaa kaikkea. Jokainen katto on erilainen, jokaisen huoneen seinät on erilaiset, ja sitten on vielä kaikki upeat yksityiskohdat, niinkun pariovet, isot listat, korkeat ja avarat portaat yms yms. 

Mutta sittenhän se nähdään kun saadaan kaikki tavarat tuotua ja saan sisustaa "my ass off" :D 

Vanhat lattialaudat valmiina asennettaviksi. Niiden asentaminen on ollu suht helppoa. Lauta on erittäin hyvälaatuista ja vahvaa, vaikka vanhaa onkin. Ollaan varmistettu lattian pysyminen kasassa lisäämällä lautojen ponttiin Kiillon B3 liimaa. Vaikka itse lautojen pontitki on tosi pitävät, niin liima auttaa varmistamaan, ettei rakoja tule varsinkin lattian hiomistilanteessa. Toki vielä kiilataan lattia seinistä, mutta silti saa olla varovainen isolla hiomalaitteella!

Lauantain aamu selfie. Ei ollut kovin hehkeä olo. Tuntuu että on koko ajan väsyny. Mutta silti täytyy vaan saada itsensä ylös ja eteenpäin. Syöminen on mitä on, ja verensokeri heittelee. Lisäks mulla on vielä ontelot tukossa flunssasta, vaikka yritän muistaa sitä lääkitäkin nenäsumutteilla ja Duactilla. 

Nyt mennään päivä kerrallaan! Ja olen kieltänyt itseltäni aikataulun tekemisen. Se ei pidä. Ei sovi haaveilla nyt, vaan tehdä parhaansa ja katsoa mihin se riittää. Rahat on loppu ja fyysinen hyvinvointi tiukilla, joten stressi kasvaa huimaa vauhtia. 

Mutta aurinko onneksi piristää! Tieto siitä että kesä lähenee tuo hymyn huulille ja kädet alkaa syhyymään, jotta saan alkaa laittamaan pihaa kuntoon!

Talosta seuraava postaus onkin sitten vasta kun ollaan muutettu. Sitä ennen ei ainakaan kuvia tai muita paljastuksia tule. ;)