Luojan kiitos tämäkin tauti menee ch:lla aika helpolla. Ei kuumetta eikä ole kokonaisvaltasta ruokahaluttomuutta. (sen ehdoilla tietty mennään nyt, ei kamalasti ole ollut monipuolista tuo ruokavalio ;) pelkästään rakkuloita/vesikelloja vai mikskä niitä kutsutaan. Ja ne kutiaa, joten yöunet on ollu vähäset. Varsinkin kun äiti kuuli kutinaa helpottavasta mentholispriistä (vai mikä onkaan) eilen, ja kun menin päivystävän apteekin oven taakse hakemaan tätä helpotusta, niin se oli kiinni!!!
HUOH, onneks tajusin soittaa päivystykseen ja he neuvoivat että Atarax ainakin helpottaa kutinaa, mutta voi myös väsyttää. Kello oli silon kahdeksan illalla, ja meiltä löyty sitä lääkettä! Hypin hetken riemuissani puhelin kädessä "Jes, valtavan hienoo, meiltä vielä löytyy sitä!" : huusin puhelimeen :D
Annettiin annos sillon heti, ennenkun on koko poika ihan vereslihalla raapimisesta (päänahka on pahin, se on jo moneen kertaan raavittu auki).
Eka yö meni suht hyvin kun rakkuloita ei ollut ihan koko kropassa vielä, ja aika pieniä..
Mutta toka yö olikin sitten... Ei ole mitään hajua kellosta (armas mieheni on hyvä ja vaikka kommentoi tähän jos muistaa kellonaikoja :D) mutta siihen asti kun me mentiin nukkumaan, oli pikku herra tuhissut mukavasti sängyssään, Mutta aika pian sen jälkeen ku nme mentiin nukkumaan sieltä alko kuulua pientä itkua ja "ääitiii" pieni lupa pyyntö että saako hän tulla meidän sänkyyn, ja kun sanoin että saa tulla, niin jätkä JUOKSI omasta sängystään :D
Mutta ei nukahtanu... meni vähintään kaks tuntia kun jätkä kieri ympäriinsä, ja halus lähtee alakertaan. "Ei nukuta, ei nukkumaan, mennään alas!, ei nukkumaan, äiti, mennään alas"
Koita siinä nyt sanoo toiselle että ei vielä moneen tuntiin kuulu mennä alakertaan kun toisela on niin tuskanen olo ettei saa nukuttua :(
R haki alakerrasta Ataraxin, ja annettiin toinen annos ch:lle. Siitä vajaa puolen tunnin päästä jätkä nukahti, ja jäi nukkumaan R:n viereen kun lähdin töihin LUOJALLE KIITOS! Mutta just ennen nukahtamista se näytti että huuleen oli tullu kans rakkula ja sitä koitti repiä pois, ei se tietenkään lähde.. Siitä taas kiukku.. Sitä aloin sit kyl ihmettelemään, tuleeko vesirokossa niitä rakkuloita suun lähellekin?
Aamulla ihan jumissa, unohdin silmälasitki kotiin...
Huomaa ettei oo saanu nukuttua tarpeeks. No tästä päivästä kun suoriudun, Haen sitä sa****nan mentholispriitä millä poika valellaan tänään :D
Ehdin loppiaisen aamuna ihastelemaan aurinkoa makuuhuoneen ikkunasta :) Kyllä se vaan heti piristää kun näkee sen otuksen <3
Tallinnan mimilomakin lähestyy <3
siellä sitten viimeistään nukutellaan univelkoja pois! :) perjantai on jo aika pian täällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti